Pölyttäjät biodiversiteettityön pikkuapulaisina
Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä.
Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille esimerkiksi metsänhoidollisten toimien avulla, kun maastoon jätetaan sekä pystypökkelöitä että maalahopuuta, ja eri-ikäistä sekä puulajiston suhteen vaihtelevaa lahopuuainesta. Lisäksi laaja kasvilajisto tukee erilaisten pölyttäjien ominaispiirteitä (esimerkiksi imukärsän pituudesta johtuen). Lajistossa käytetään sekä pioneerilajeja, että hitaammin kehittyviä kasveja, ja eri aikaan kukkivia lajeja. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.
Mehiläiset näytteenkerääjinä
Otaniemen kampuksella toteutetaan mehiläisavusteista biomonitorointia: kampukselle on tuotu mehiläistorni, jota asuttaa kotimaiset kontukimalaiset sekä rusomuurarimehiläiset. Samalla kun pörriäiset keräävät ravintoa noin 600-800 metrin säteellä pesäpaikastaan, niiden mukana kulkeutuu pesään suuri määrä DNA-materiaalia ympäröivästä luonnosta.
Kesän aikana kerätyt näytteet analysoidaan laboratoriossa ja tuotetun datan perusteella voidaan seurata pölyttäjien ravintokasvien monimuotoisuuden kehittymistä kampusalueella. Tämän lisäksi tutkimus mahdollistaa vieraslajien sekä uhanalaisten lajien seurannan.
Tulosten pohjalta voidaan tehdä konkreettisia esityksiä vaikkapa siitä, mitä kasveja alueelle kannattaisi istuttaa ja muutenkin auttaa ohjaamaan toimenpiteitä pölyttäjien tarpeet paremmin huomioivaan suuntaan. Tutkimustyön lisäksi pörriäiset kantavat kortensa kekoon pölyttämällä esimerkiksi niittyalueiden kasveja, jolloin ne tuottavat paremmin siemeniä ja niityt pysyvät elinvoimaisina vähemmällä vaivalla.
Kesän jälkeen kampuksen mehiläispesätornin asukkaat siirtyvät asuttamaan myös muita pesäkoloja lähialueella ja rikastuttamaan paikallista pölyttäjäpopulaatiota. Tämän vuoksi on tärkeää, että kampusluontoon on jätetty esimerkiksi lahopuita ja muita pesimispaikkoja.
Mehiläisavusteinen biomonitorointi toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen ja HumbleBee Housing Projectin kanssa, sillä pörriäiset eivät noudata tonttirajoja.
Kuuntele alta mitä mehiläispesällä tapahtuu
Audioraidalla mukana Aapo Reuters HumbleBee Housing Projectista, Hannes Helminen / Senaattikiinteistöiltä sekä Minttu Somervuori ACREsta.
- Päivitetty:
- Julkaistu This content was originally published on www.aalto.fi.
Read more news
Esteettömät reitit Aalto Space -sovellukseen
Voit valita myös esteettömän reitin kampuksella navigointiin.
Kierrätyskampanja päättyy - työ jatkuu!
Koko yliopiston laajuinen kierrätys- ja lajittelukampanja päättyi syyskuun 2025 loppuun.
Kestävän kampuksen sankari: konkreettisia tekoja toivon tuottamiseksi
Vuoden 2025 Kampuksen kestävän kehityksen sankariksi valittiin Planetary Practices Workshops -työpajasarja.