Urbaaniutta ja vehreyttä kampukselle

Otaniemi ja Aalto-yliopiston kampusalue muuttuvat vauhdilla. Alueelle rakennetaan paljon uutta. Samalla kaupunginosasta muokataan kutsuva keidas ulkotiloja ja viheralueita kehittämällä.

Lastenvaunuja työnteleviä vanhempia, ruokakauppoja ja ravintoloita, liikuntapaikkoja, kaupunkiviljelmiä, paljon uusia koteja. Elämää myös kello 17 jälkeen. Tällaista tulevaisuutta Otaniemen kaupunginosalle visioi Aalto-yliopiston kampuskuraattori Heini-Emilia Saari.

– Tulevaisuudessa Otaniemi on täysverinen kaupunginosa. Täällä asuu ja tekee töitä entistä monipuolisempi ja lukuisampi joukko ihmisiä, hän sanoo.

Espoon kaupunki on kaavaillut alueelle asuntoja 7 000 uudelle asukkaalle. Tavoitteena on, että vastaisuudessa Otaniemen asukkaista noin puolet olisi opiskelijoita. Paitsi asuntoja Otaniemeen nousee myös lukuisia uusia rakennuksia yliopiston ja sen yhteistyökumppaneiden käyttöön. Esimerkiksi metroaseman tuntumaan Harald Herlin -oppimiskeskusta vastapäätä aletaan rakentaa uutta opiskelijajärjestöille tarkoitettua opiskelijakeskusta.

Liikennekin uudistuu. Raidejokerin on tarkoitus kurvailla Otaniemessä vuonna 2024. Uuden edessä on tullut ajankohtaiseksi myös koko Otaniemen alueen kattavan maisemasuunnitelman päivittäminen. Tanskalainen maisema-arkkitehtuuritoimisto SLA on tehnyt Aalto-yliopiston tilauksesta alueelle laajan ympäristösuunnitelman.

– SLA on hahmotellut Otaniemeen yhtenäisenä toiselta laidalta toiselle ulottuvaa kehämäistä viheraluetta. Kehälle on tarkoitus sijoittaa erilaisia liikuntapisteitä ja virkistäytymispaikkoja. Ideana on, että kehä sitoisi toisiinsa Otaniemen eri alueita, kiinteistökehittämisen johtaja Kari Talvitie Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto CRE:stä sanoo.

SLA on erikoistunut kestävän kehityksen mukaiseen ympäristösuunnitteluun. Vuonna 2016 se voitti pohjoismaisen Nordic Built Cities Challenge -arkkitehtuurikilpailun.

Entistä monipuolisempaa luontoa

Suunnitelmassa kehälle sijoittuu erilaisia viherympäristöjä, jotka vaihtelevat täysin luonnontilaisesta hoidettuun urbaanin luontoon.

– Tulevaisuudessa Otaniemessä on siis entistä vaihtelevampaa luontoa. Luonnon monimuotoisuutta on tarkoitus paitsi säilyttää myös rikastaa. Nyt viheralueet ovat oikeastaan jakautuneet joko täysin luonnontilaisiin tai nurmikkoalueisiin. Vaihtelu tuolta väliltä puuttuu, Saari huomauttaa. Aalto CRE:n kestävän kehityksen päällikkö Satu Kankaala innostuu SLA:n ehdotuksesta käyttää hyötykasveja istutuksissa.

– Viheralueiden puut voisivat hyvin kantaa syötäviä hedelmiä. Omena- ja luumupuiden sekä marjapensaiden sato voisi olla kaikkien käytössä, hän visioi. Hänen mukaansa vastaisuudessa hoidettujen alueiden kasvilajistoa pohditaan ylipäätään aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi vieraslajeja ei Otaniemeen enää istuteta.

Käveltävä kaupunki

Viheralueita kehittämällä on tarkoitus luoda viihtyisiä oleskelupaikkoja, jotka houkuttelevat ihmisiä sisältä ulkotiloihin. Myös sisä- ja ulkotilan välistä kynnystä on tarkoitus madaltaa.

– Parhaimmillaan eri alojen ihmiset kohtaavat spontaanisti ulkona oleskellessaan. Täällähän on sekä kauppatieteilijöitä että tekniikan ja taidealan ihmisiä. On yrityksiä ja yliopiston väkeä, Talvitie pohtii.

Viherkehän ohella toinen merkittävä tulevaisuuden visio on Otaniemen muuttaminen entistä enemmän käveltäväksi kaupungiksi.

– Nyt autot ja pysäköintialueet paljolti hallitsevat kaupunginosaa. Vastaisuudessa siirtyminen paikasta toiseen kävellen tai pyörällä on entistä vaivattomampaa. Kevyen liikenteen reitit on suunniteltu hyvin ja kiinnostava ympäristö houkuttaa liikkumaan, Saari sanoo.

– Myös välimatkat lyhenevät, kun kampusalue tiivistyy. Yliopiston eri yksiköt sijaitsevat tulevaisuudessa entistä lähempänä toisiaan, Talvitie lisää.

Visioissa Otaniemeen muodostuu metroaseman ja yliopiston ympärille selvä urbaani keskusta. Myös muiden Otaniemen alueiden luonnetta ja ominaispiirteitä on tarkoitus selkeyttää entisestään. Kukin kolkka on tulevaisuudessa hieman erilainen, tunnistettava – kuin pieni kaupunginosa tai naapurusto.

Erilaiset tulevaisuudet

Olennaista Otaniemen ympäristösuunnittelussa on myös vaihtoehtoisten tulevaisuuksien huomioiminen. Hyvällä suunnittelulla voi varautua esimerkiksi liikkumisessa tapahtuviin muutoksiin.

– Kukaan ei tiedä, miten autoilun käy. Lisääntyykö vai väheneekö se? Nyt pysäköintilaitoksia rakennetaan maan päälle eikä perusteta enää maata tuhlailevia pysäköintikenttiä. Jos autojen määrä tulevaisuudessa vähenee, voi pysäköintilaitoksia purkaa ja tilalle rakentaa jotain muuta. Ei lukita tulevaisuutta ratkaisuilla, jotka voivat osoittautua hankaliksi, Talvitie esittelee.

Yhtenäinen Otaniemen laidalta toiselle ulottuva kehämainen viheralue sitoo alueen eri osiot toisiinsa paremmin. Havainnekuva: SLA

Maisemasuunnitelma on ottanut huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvät skenaariot. Ilmaston lämpenemisen on uumoiltu lisäävän merkittävästi sateita ja tuulisuutta Pohjolassa. SLA on suunnitellut sade- ja sulamisvesien eli hulevesien varalle erilaisia ratkaisuja kuten vesiaiheita ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Kasvillisuuden avulla taas voi vaikuttaa paikallisesti ulkotilojen mikroilmastoihin. Kasvit voivat suojata tuulelta tai viilentää kesähelteillä.

– Ylipäätään tulevaisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen läpäisee koko SLA:n suunnitelman. Se näkyy paitsi ilmaston muutokseen varautumisena myös siinä, miten suunnitelma nostaa kevyttä liikennettä, ulkotilojen viihtyisyyttä ja kaupunkiviljelyä, Kankaala huomauttaa.

Monta näkökulmaa

Otaniemen ympäristön kehittämisessä on monia reunaehtoja, jotka pitää ottaa suunnitelmia tehdessä huomioon. Niemellä on suojeltu Laajalahden Natura-alue, johon kuuluu kansainvälisestikin arvokas lintukosteikko. Seudulla viihtyvät esimerkiksi kivitasku ja ruisrääkkä.

Lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan lahti on monen lajin levähdyspaikka. Kaupunginosassa on myös paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta suojeltua arkkitehtuuria. Ympäristön pitää mukautua rakennusten ilmeeseen.

Oman säväyksensä suunnittelutyöhön antaa myös se, että alueella on lukuisia maanomistajia, vaikka suurin osa maasta onkin Aalto-yliopiston tai valtion Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.

– Myös kaupungilla on omat tavoitteensa Otaniemen varalle. Suunnitelmissa pitää huomioida erilaisia näkökantoja. Ainakin oleellisissa asioissa maanomistajat ovat yhtä mieltä. Kaikki esimerkiksi tunnustavat arvokkaat viheralueet Otaniemen vahvuudeksi, Saari sanoo.

Työt alkuun

Maisemasuunnitelmaa toteutetaan vuosien kuluessa vaiheittain. Kun jollekin alueelle rakennetaan tai tehdään joitain muutoksia, pohditaan samalla ulkotilaa ja tehdään tarkempia suunnitelmia. Kaikkea ei muuteta kerralla.

Selkeästi ulkotilojen muutokset näkyvät 2020-luvun puolivälin tienoilla. Ensimmäisenä työt alkavat aivan kampuksen sydämessä, metroaseman, Alvarin aukion ja Dipolin tuntumassa kesällä 2019.

Teksti: Anu Vallinkoski

Artikkelin pääkuva: SLA

Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.

Jaa
URL kopioitu

Read more news

Kampus Julkaistu

Kolme neljäsosaa Raide-Jokerin rakennustöistä valmiina – ratarakentaminen etenee edellä aikataulua

Raide-Jokerin rakentaminen etenee aikataulusta edellä niin, että rakennustöiden puolesta pikaraitiotien liikennöinti on mahdollista aloittaa noin viisi kuukautta suunniteltua aiemmin. Pääosa Espoon osuuden rakennustöistä valmistuu jo vuoden 2021 aikana.
Kampus Julkaistu

Kuntokeskus Liikku avaa toimipisteen A Blociin

Kauppakeskus A Blocin toiseen kerrokseen avataan avara ja valoisa Kuntokeskus Liikku alkuvuodesta 2022.
Kampus Julkaistu

Yllättävä voittaja Kestävän kampuksen sankariksi 2021

Kestävän kampuksen sankari valittiin jo viidennen kerran.
Kampus, Opinnot, Yliopisto Julkaistu

Opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin äänestys ratkesi – voittajaksi valittiin puutarhapenkit

Keväällä 2021 Aalto-yliopiston opiskelijoilta kysyttiin, miten he haluaisivat käyttää 12 000 euroa yliopiston budjetista kampuksen kehittämiseen opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta.