Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus

Otaniemen kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden. Uhanalaisia luontotyyppejä ja niiden vaarantunutta lajistoa voidaan tukea muun muassa monimuotoisia uuselinympäristöniittyjä perustaen. Niityistä pölyttäjät saavat ravintoa eri aikaan kukkivan kasvillisuuden turvin.
Ahomansikka
Ahomansikkaa kampuksen ytimessä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Otaniemen kampuksella ulkoalueiden hoidossa käytetään niittykasvilajistoa tukemaan alueen monimuotoisuutta. Uuselinympäristöinä perustettujen niittyjen luontaiset esikuvat löytyvät suomalaisista perinnemaisemista; kalliokedoista tai vaikkapa paahteisista niityistä. Niityt tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, mukaan lukien monet harvinaiset perhoset ja muut hyönteiset. Niittyalueet eivät ole ainoastaan visuaalisesti kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinnemaisemia, vaan ne ovat myös välttämättömiä monille uhanalaisille lajeille, kuten useille pölyttäjille. Pölyttäjät, jotka tarvitsevat monipuolista ravintoa koko kasvukauden ajan, saavat sitä erityisesti monilajisten niittyjen kasvillisuudesta.

Niittykukkia
Niitty Dipolin lähellä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Suomalaiset luonnonkasvit ovat olennainen osa niittyjen monimuotoisuutta ja maisemallista kulttuuriperintöämme. Vaikka ketojen ja niittyjen kasvillisuus on Suomen luonnossa luontaisesti viihtyvää, niiden säilyttäminen vaatii kasvupaikkojen suojelua ja hoitoa. 

Monia niityillä viihtyviä kasvilajeja uhkaa elinympäristöjen katoaminen ja metsittyminen sekä kilpailu vieraslajien kanssa. Kampuksella vieraslajitorjuntaa on tänä keväänä tehty mm. japanintatarin, jättiputken ja lupiinin osalta. Niittyjä on muodostumassa esimerkiksi Dipolin ympäristöön.

Pölyttäjät ovat ekosysteemin selkäranka

Pölyttäjä kampuksella
Pölyttäjä ja mäkimeirami, taustalla A Bloc -kauppakeskus. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä. 

Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu suosimalla monilajisia ympäristöjä ja tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.

Jaa
URL kopioitu

Read more news

ACREn tilakatalogin verkkopalvelu puhelimessa
Kampus Julkaistu

Vuokraa kokoustila Aalto-yliopistokampukselta vain muutamalla klikkauksella – järjestä kokous, työpaja tai tapahtuma Otaniemessä

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (ACRE) on avannut uuden verkkopalvelun helpottamaan Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitsevien kokous- ja tapahtumatilojen vuokraamista.
Kampuksen uudet ulkokalusteet
Kampus, Opinnot Julkaistu

Äänestä parasta ideaa! Miten käytämme 14 000 euroa edistääksemme opiskelijoiden hyvinvointia?

Syksyllä 2024 opiskelijat saivat ideoida, miten yliopiston tulisi käyttää 14 000 euroa opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen kampuksella. Nyt on aika äänestää parasta ideaa toteutettavaksi kevään 2025 aikana.
Campus Sustainability Champion 2024 voittajat
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus Julkaistu

Opiskelijavetoiset hankkeet Kestävän kampuksen sankareiksi

Tänä vuonna Kampuksen kestävän kehityksen sankareiksi valittiin kaksi opiskelijavetoista hanketta. Palkinnot jaettiin vuosittain järjestettävänä ACRE-päivänä 9.10.2024.
Aalto_University_Squad_students_May-2023_by_Aleksi_Poutanen_4754.jpg
Kampus, Opinnot, Yliopisto Julkaistu

HSL-kortti lakkaa toimimasta kulkutunnisteena Otaniemen kampuksella 15.11.2024

Otaniemen kampuksella HSL-kortti poistuu käytöstä kulkutunnisteena 15.11.2024 alkaen.